Oi, että odotan sitä päivää, kun vaalea hipiä tulee taas kunnolla muotiin!
Vaikka itse asiassa en kyllä ylipäätänsä ole mikään muoti-ilmiöiden ihannoija, sillä ilmiöt usein johtavat ylilyönteihin ja lisäksi erilaisuus on ihanaa, mutta jos vaihtoehtona on tämä voimakkaasti ruskettuneen ihon tavoittelun aikakausi, niin mieluummin vaihtaisin sen vaalean ihon ihannointiin.
kuva täältä
En ymmärrä, miksi ruskettunutta ihoa pidetään niin kauniina. Pieni luonnollinen päivetys vielä on ihan ok ja tuo raikasta kesän tuntua, heleyttä ja esimerkiksi söpöjä pisamia iholle, mutta vähänkin voimakkaampi rusketus saa ihon mielestäni näyttämään likaiselta, vanhemmalta kuin mitä se on ja – pahimpana – tekee sen alttiimmiksi ihomuutoksille eli pahimpana ihosyövälle. Tai ei toki se tumma väri itsessään, vaan se, miten rusketus on saatu aikaan eli runsas auringossa oleilu ja suoranainen auringon ottaminen.
Joskus on suorastaan hurjaa katsella ikäisteni nuorten naisten kuvia. He saattavan näyttää voimakkaan päivetyksensä myötä 10-20 vuotta minua vanhemmilta. Siinä missä päivetys korostaa vaikkapa lihaksia, se korostaa yhtä lailla ihon kaikkia juonteita ja esimerkiksi kasvojen piirteitä. Usein näen silmissäni, miltä nuo henkilöt mahtavat oikeasti näyttää 10-20 tai 30 vuoden päästä, jos jatkavat ihonsa ruskettamista samaan tahtiin: iho on entistä ”likaisemman”, juonteisemman (lue: ryppyisemmän), vanhemman ja elottomamman näköinen.
kuva täältä
Toki me kaikki olemme yksilöllisiä ja toisiin tarttuu päivetys todella helposti ja sitä voi olla vaikea välttääkin, eikä ruskettumisessa ole mitään pahaa, jos ihotyyppi on sellainen, että sille nyt vaan on luontaista olla ruskettunut. Lisäksi kauneusihanteet ovat meillä jokaisella hiukan erilaiset ja hyvä niin, ja minustakin monenvärinen iho voi olla kaunistakin kauniimpi – kunhan se näyttää terveeltä, elinvoimaiselta ja luonnolliselta. Valitettavasti väkisin rusketettu iho ei kuitenkaan aina siltä näytä.
Ja uskallan epäillä, että moni edelleenkin oikein tavoittelemalla tavoittelee sitä rusketusta itseisarvona, joko auringon avulla tai solariumilla. Ovathan kaikki netistä löytyvät ruskettumisvinkit osoitus siitä, samoin ihmisten haikailu päivettyneen minänsä perään.
kuva täältä
Onneksi sitä nykyään voi toki hankkia rusketuksen ilman aurinkoa tai UV-säteilyä. Silti en pysty näkemään kauniina sellaista erilaisten tekorusketustuotteiden avulla ruskistettua ihoakaan, vaan jotenkin aina liitän todella päivittyneeseen ihoon ajatuksen vanhenemisesta ja ihon vauroitumisesta.
Lisäksi en näe muutenkaan ideaa tekorusketuksissa, sillä mikä pointti on yrittää muuttaa omaa ihonväriään, etenkin kun lopputulos on ainakin minun silmissäni aina epäluonnollisempi kuin oma ihonväri tai aivan lievästi auringon päivettämä iho?
kuva täältä
Oli aika, jona itsekin olin sortumassa siihen vallitsevaan ajatusmaailmaan, että ruskettunut iho olisi kaunis ja tavoittelemisen arvoinen. En rusketu helposti, mutta kyllä sitä väriä minuunkin alkaa tarttua, jos tarpeeksi auringossa oleilen.
Yhtenä kesänä päätin siis toteuttaa ruskettumisprojektin. Tulos: eräänä päivänä havahduin peilin edessä siihen, että näytän ”kamalalta”. Omissa silmissäni näytin yhtäkkiä vanhemmalta, likaiselta ja vieraalta. Minuun iski suorastaan paniikki: halusin rusketuksen pois iholtani nyt heti ja minuun iski hölmö pelko, että lähteekö se ikinä kokonaan pois ja katoavatko bikinieni jättämät rusketusrajat ja olenko nyt saanut liikaa aurinkoa niin, että minuun iskee ihosyöpä ja palautuuko ihoni enää koskaan samanlaiseksi norsunluunvaaleaksi hipiäksi kuin mitä se aiemmin on ollut!!!
Noh, ajan myötä kaikki toki palasi ennalleen ja rusketus katosi. Paniikkini oli toki siis turha ja vähän huvittavakin, mutta se herätti minut arvostamaan ja rakastamaan omaa vaaleaa ihoani ihan mielettömästi.
Siitä lähtien olen toden teolla välttänyt liiallista auringossa oloa, enkä missään nimessä halua enää koskaan ruskettua. Sen sijaan, että haluaisin muuttaa tai peittää vaaleuttani, olen tehnyt siitä voimavarani ja vahvuuteni ja koen, että ihoni on kaunis juuri tällaisena. Vaalea hipiä on osa minua ja sen ansiosta voin kokea itseni yhtä kauniiksi kuin elokuvahistorian upeat vaaleat kaunottaret, joita ihailen.
Ole sinäkin ylpeä ihostasi, tee siitä voimavarasi ja osa kauneuttasi ja rakasta sitä.
Se tarkoittaa sen hoivaamista vain sille hyvää tekevillä tavoilla. Itselleni niitä ovat suojautuminen auringolta ensisijaisesti vaatteiden avulla ja välttämällä liiallista suorassa auringonpaisteessa oloa ja toissijaisesti isokertoimisen aurinkorasvan käyttäminen silloin, jos auringossa tulee oleiltua enemmän yhteen menoon.
Aurinkoista heinäkuuta kaikille, etenkin meille kauniille kalkkilaivan kapteeneille <3 <3 <3
Ps. Tiesitkö, että järjestämme liikuntakursseja, kuten rengasvoima- ja kehonpainoharjoittelukursseja – kurkkaa lisätietoa ja ilmoittaudu mukaan täällä. Tarjoamme myös kursseja ryhmille ja yrityksille (tiedustelut: milla(at)voimavahtila.fi)
Voimaputiikistamme voit ostaa mm. puisia suomalaisia voimistelurenkaita sekä Dream Ringsejä. Treenivinkkisivultamme taas voit poimia vinkkejä ja inspiraatiota liikkumiseen!
t. Milla & Markku
