1. Mene Prismaan ja kävele oluthyllylle… :D

2. TAI: Mene metsään. Ei kuitenkaan ihan mihin tahansa metsään tai muuten saatat joutua samoilemaan tunti-, päivä- tai kuukausitolkulla tapaamatta yhtäkään karhua. Mene sen sijaan vaikkapa Suomussalmen metsään Venäjän rajan tuntumaan.

3. Älä mene yksin, vaan nappaa mukaasi mieluiten joku eräopas. Todennäköisyytesi nähdä karhuja – ja olla tulematta syödyksi – on silloin suurempi.

4. Seuraa opasta sinne metsään. Karhu saattaa astella polulla vastaan jo ennen kuin edes ehditte varsinaiseen määränpäähän eli karhujenkuvauskojulle.

5. Älä saa slaagia, jos kuvauspaikalla on valmiina jo kymmenen karhua odottelemassa.

6. Siirry hiirenhirjaa kuvauskojuun ja asetu kuvausasemiin. Muista hiljaisuus koko ajan.

7. Anna kameran laulaa!

8. Jos et omista tuhansien eurojen kameraa + objektiivia, niin ei huolta – karhut ovat niin lähellä, että vähemmälläkin pärjää.

9. Jos et ymmärrä valokuvauksesta hölkäsen pöläystä, niin valoisalla/päiväsaikaan pärjäät kyllä jopa kameran automaattiasetuksilla. Kännykälläkin saa kuvia, usko tai älä, sillä karhut hengailevat todella lähellä.

10. Jos haluat saada kuitenkin parempia kuvia, niin järkkäri eli järjestelmäkamera on hyvä valinta. Automaattiasetuksista kannattaa nopeasti siirtyä puoliautomatiikkaan, kuten aukon tai suljinajan esivalinta -asetukseen.

11. Opettele termit aukko, suljinaika ja ISO-arvo sekä miten ne riippuvat toinen toisistaan – niillä pääset jo kehittymään pitkälle kuvaajana.

12. Ole valmiina, sillä karhut eivät ilmoittele ennakkoon, jos ovat aikeissa nousta takajaloilleen seisomaan, painia tai kiivetä puuhun. Itse kannatan sitä, että kameran suljinaika kannattaa pitää koko ajan niin nopealla, että saa vähän vauhdikkaamminkin liikkuvasta kohteesta napattua tarkan kuvan. Minimisuljinaikana itse pidän aikaa 1/200, 1/250 tai 1/320 sekuntia.

13. Varaa mukaasi tarpeeksi muistikortteja ja akkuja, sillä niitä ei mettässä pääse tyhjentämään tai latailemaan.

14. Muista nauttia.

15. Vietä koko yö karhujen seurassa luonnon siimeksessä.

16. Mene kotiin, ihastele kuviasi, käsittele ne halutessasi ja jaa niiden avulla kokemus ystävillesikin.

Olin itse viime viikonloppuna ensimmäistä kertaa elämässäni kuvaamassa karhuja luonnossa. Elämyksen tarjosi Rajala Ambassador -kisa, Nikon sekä Martinselkosen eräkeskus.

Oli kyllä ihan mieletön kokemus!

Vaikka olenkin ollut yksityissafarilla Tansaniassa ja katsonut leijonia, gepardeja, sarvikuonoja ym. silmästä silmään, niin tämä oli kyllä kokemuksena ihan yhtä hieno, nimittäin siksi, että nämä olivat vähän niinkuin OMIA KARHUJAMME. Vaikkakin tietysti ehkä rajan takaa saapuneita, niin kuitenkin osa omaa kotimaan luontoamme.

Toivoisin, että ihmiset tajuaisivat, miten hienoja elämyksiä ikioma luontomme tarjoaa ja osaisi nauttia myös niistä. Aina ei tarvitse matkustaa tuhansien kilometrien päähän ulkomaille, vaan yhtä hienoja – tai kenties ikimuistoisempiakin – elämyksiä löytää myös lähempää. Niin fyysisesti lähempää kuin myös lähempää omaa sydäntä, kuten ainakin itse asian pukisin näin jälkikäteen sanoiksi.

Hienoa karhusafarissa oli myös se, että siellä karhut pääsee todellakin kohtaamaan niin läheltä, että niistä saa napattua omalla kameralla kuvia, vaikkei omistaisikaan mitään superfiiniä laitteistoa. Ei ole yhtään liioittelua sanoa, että pelkällä kännykkäkamerallakin tosiaan pärjää. Ja jos sitten harrastaa vähän enemmän valouvausta, niin perus järjestelmäkameralla ja peruslinsseillä pääsee jo erittäin pitkälle. Et siis tosiaankaan tarvitse mitään kymppitonnin arvoista ja monta kiloa painavaa putkea, vaan ihan perus kuluttajalle suunnatut kamerat linsseineen riittävät oikein hyvin :)

Itse sain kokea tämän ihan konkreettisesti, sillä saimme karhusafarille testikäyttöön Nikonin D750 -kamerarungot ja niihin kaksi kiinteää linssiä: 35 mm f/1.8 ja 105 mm f/2.8 -putket. Ensireaktioni oli pettymys siitä, ettemme saaneet mitään ”kunnon tykkiä” linssiksi, mutta sain huomata, että noilla kahdella pärjäsi todella hyvin. Kaikki tämän postauksen kuvat on otettu juurikin niillä.

Molemmat linssit vaikuttavat nyt viikonlopun kuvailujen perusteella todella laadukkailta. Laajemmalla sai kivasti sitä paitsi mahtumaan koko maiseman ja useita karhuja (joita siis oli parhaimmillaan näköpiirissä 17 yhtä aikaa!) samaan aikaan kuvaan. Lisäksi karhut olivat välillä niin lähellä, että 105 milliselläkin putkella sai jo aika lähikuvaa, ja koska D750-runko on lisäksi tosi laadukas, niin kuvissa on lisäksi paljon rajausvaraa eli niistä pystyy kroppaamaan jälkikäteen lähikuvia.

Karhujen lisäksi olen kuvaillut uudella testikalustolla jo mm. maisemakuvia sekä lähikuvia kasveista. Tykkään erityisen paljon tuosta 105 mm putkesta. Ylipäätänsä itselläni ei ole tällä hetkellä omaa kiinteää linssiä Canonin kalustossani ja kovasti kaipaisin sellaista! On hienoa siis saada nyt testikäyttöön kiinteitä putkia.

Lisäksi oli hauska näin Canonin kaluston omistajana päästä testailemaan Nikonia. Oikein hyvältä Nikonkin vaikuttaa, ja voin sanoa, etten tosiaankaan ole tähänastisen kokeilun perusteella edelleenkään mikään merkkiuskovainen valokuvaaja. Odotan innolla, että ehdin tässä tulevina viikkoina testailla tuota Nikonia vielä enemmänkin!

Karhusafarilla mukanani oli myös oma Canonin kalustoni ja 70-200 millinen zoomini sekä siihen 2 x extenderi. Omalla kameralla kuvaaminen oli toki varmempaa kuin ensimmäistä kertaa käteen saadulla Nikonin testikalustolla. Täältä voit kurkata, millaista jälkeä sain omilla vehkeilläni.

Kalusto: Nikon D750 -runko + Nikkor AF-S 35mm f/1.8G ED -objektiivi.

Kalusto: Nikon D750 -runko + Nikkor AF-S 105mm f/2.8G VR Micro -objektiivi.