Liikuntahistoriani
Olen aikaisemmin jonkun verran kertonut treenailustani, mutta valotan sitä nyt taas vähän lisää.
Noin yleisesti ottaenhan oma liikuntahistoriani on, että ihan pienenä aloitin baletista, mistä siirryin sitten taitoluisteluun tai itse asiassa muodostelmaluisteluun. Muokkareissa eteninkin aina juniori-SM-tasolle asti, mutta todellisuudessa joukkuelajit eivät niinkään ole minun juttuni, ja vaikka luistelu-ura tekikin minulle hyvää ja juurrutti minut kiinni liikuntaan, niin yläasteen lopussa päätin lopettaa muodostelmaluistelun kokonaan.
Se oli yksi siihenastisen pienen elämäni isoimmista päätöksistä, sillä olihan luistelu aina ollut todella paljon läsnä arjessani, mutta se oli myös vapauttavin koskaan tekemäni päätös. Vihdoin sain määrätä ihan itse omasta liikkumisestani ja minulla oli aikaa ruveta kokeilemaan erilaisia lajeja.
Muutaman vuoden jatkoin kyllä vielä luistelua yksinluistelussa harrastepuolella. Lisäksi kokeilin paljon uusia lajeja aina potkynyrkkeilystä ja break dancesta balettiin ja jazz-tanssiin. Tein monipuolisesti kaikenlaista myös silloin tällöin, kuten lumilautailin, rullaluistelin, uin ja hiihdin. Lukion alusta alkoi ympärivuotinen pyöräilyni, ja monta vuotta taitoin sitkeästi vuoden ympäri ja säästä riippumatta liki kaikki koulu- ja harrastus- sekä myöhemmin opiskelu- ja työmatkat fillarilla. Itse asiassa vasta viime vuosina olen vähän heltynyt ja suostun jopa menemään bussilla, jos taivaalta sataa vihaisia mummoja :)
Säännöllisen lenkkeilyn/juoksun aloitin luisteluaikoinani jo joskus 12-vuotiaana, ja juokseminen on itse asiassa pisimpään säännöllisenä jatkunut harrastukseni. Juoksen edelleen, eikä minulla juoksussa itse asiassa ole eikä ole koskaan ollutkaan sen suurempaa tavoitetta kuin hyvä olo ja adrenaliinihumala. Itse asiassa joskus lukioaikana-parikymppisenä minulla taisi olla jonkinasteinen addiktiokin juoksemiseen ja juoksin silloin aivan liikaa. Onneksi umpilisäkeleikkaus pysäytti minut jossain vaiheessa, ja tajusin, että kas, elämäni ei kaadukaan ja kuntoni ei romahdakaan, jos joudun olemaan jopa monta viikkoa juoksematta. Ei, vaan tauon jälkeen juokseminen maistuu itse asiassa paljon paremmalta ja jalat ovat ihanan kevyet! Viime vuosina olen oppinut, että sellainen 1-3 juoksulenkkiä per viikko on oikein sopiva määrä, riippuen viikon muusta ohjelmasta, ja välillä tekee hyvää pitää totaalilepoakin.
Ihanat kevätlenkkeilysäät on täällä taas!
Ai niin, ja ratsastusta harrastin viikoittain ikävuosina 12-25, mutta viime syksynä päätin pistää sen harrastuksen vähäksi aikaa tauolle. Hevosen selkään on jo kova ikävä, mutta onneksi ratsastus on harrastus, jonka voi hyvin aloittaa vielä vaikka vanhemmallakin iällä uudelleen.
Kuntosalia kokeilin vähän lukioaikanani, sillä Mäkelänrinteen urheilulukiota kun kävin, niin sain käyttää maksutta Märskyn uimakeskuksen punttista. Totuus kuitenkin on, että olin silloin lukioaikana juuri sellainen hontelo pieni tyttö, joka ei oikein tiennyt, mitä niillä punttisalin laitteilla kuuluisi tehdä, joten tein vain niitä paria laitetta, joita osasin käyttää ja niitäkin liian kevyillä painoilla. Vapaisiin painoihin tai tankoihin en edes ajatellut koskevani.
Kohta on kulunut kaksi vuotta siitä, kun leuanvetohaasteeni sai alkunsa. Eli viimeiset kaksi vuotta olen siis vetänyt leukoja, ihan kirjaimellisesti! Kun olin tuossa jokunen viikko sitten kipeänä, niin mietin, että tähän kahteen viikkoon ei ole edes mahtunut yli viikon mittaisia treenitaukoja, vaan joka ikinen viikko olen tehnyt vähintään yhden leuanvetotreenin, useimmiten 2-4. Mutta totuushan toki on, että välillä kunnon treenitauko tekee ihan hyvääkin, eikä sitä vielä viikossa tai parissakaan ala ”huononemaan”, vaikka sitä ainakin itse aina pelkään. Pohdin tätä dilemmaa jutussani Uskalla levätä!.
Mutta siis viimeiset kaksi vuotta olen treenannut leuanvetoa ja toki vähän monipuolisemminkin voima- ja kehonpainoharjoittelua. Treenaan pääsääntöisesti 2-4 kertaa viikossa ja siten, että pidän 2-3 kovaa treeniviikkoa (3-4 treeniä) ja päälle yhden kevyemmän treeniviikon (1-2 treeniä). Tähän päälle toki harrastan kaikenlaista muuta liikuntaa, kuten sitä lenkkeilyä sekä hyötyliikuntaa (pääasiassa pyöräilyä).
Ideani omassa treenaamisessani on, että se on rentoa ja hauskaa, mutta toki myös tavoitteellista.
Mitkä sitten ovat ne tavoitteeni?
Päätavoitteeni on tuntea itseni vahvaksi, niin henkisesti kuin fyysisestikin sekä voida hyvin. Lisäksi haluan olla terve ja onnellinen sekä liikkua monipuolisesti.
Toissijainen tavoitteeni on olla hyvä leuanvedossa ja pärjätä toistoleuanvetokisoissa.
Seuraavat kilpailut, joihin osallistun, ovat edessä vasta ensi syksynä. Tässä kevään ja kesän aikana tavoitteeni on siten ylläpitää tai ehkä jopa vähän kehittää leuanvetovoimiani ja samalla ennen kaikkea vahvistaa koko kroppaa. Eli pyrin siis rakentamaan kunnon perustaa sille, että ensi syksynä voisin taas olla entistä parempi leuanvedossa. Viime syksynähän olin SM-kakkonen, joten saa nähdä, miten ensi syksynä käy…
Mutta tämä leuanvetohullutus menee todella noiden ensin mainittujen tavoitteideni ehdoilla eli siis niin henkinen kuin fyysinen hyvinvointi, terveys ja onnellisuus ovat etusijalla. Lisäksi en treenaisi, jos se ei olisi hauskaa, enkä treenaakaan jääräpäisesti sellaisina päivinä, jolloin se ei tunnu kivalta.
Niin ja kevään aikana haluan oppia sen muscle upin niin hyvin, että saisin sen vedettyä joka viikko! Tähän mennessähän olen saanut sen tehtyä yhden ainoan kerran omalla painollani (todistusaineiston löydät täältä) ja treenailen sitä sitkeästi Dream Ringsien avulla, kuten kerroin tässä jutussani: Muscle upin treenaaminen Dream Ringseillä
Dippeilyä
Tällä hetkellä en harjoittele minkään minulle laaditun treeniohjelman mukaan, mutta väittäisin, että juuri siksi treenini ovatkin tosi hyvällä pohjalla. Kun treenasin 1,5 vuotta Athletican treeniohjelmia noudattaen, niin siinä samalla opin pikkuhiljaa tuntemaan yhä paremmin kroppaani ja tietämään, millainen harjoittelu juuri minulle sopii. Olenkin oppinut kuuntelemaan itseäni ja kroppaani ja treenaamaan sen mukaan, mikä tuntuu hyvältä. Toisaalta uskon, että osaan myös treenata kehittymiseni kannalta tarpeeksi paljon, tarpeeksi laadukkaasti ja sopivalla rytmityksellä.
Silloinkin kun treenasin treeniohjelmaa noudattaen, niin sovelsin treenejä. En suostu nimittäin elämään siten, että kaikki pyörisi vain yhden asian (kuten siis treenaamisen) ympärillä. On oltava tarpeeksi joustoa, sillä siinä juuri piilee mielestäni hyvinvoinnin ydin.
Monesti tuntuu, että ajatusmaailma esimerkiksi urheilussa on se, että pitää treenata saamarin paljon ja ”kovaa”, jotta olisi uskottava urheilija. Mutta itse epäilen, onko tällainen vanhanaikainen määrää ihannoiva ajattelu kenties aina se järkevin. Laatu on kuitenkin usein se, joka ratkaisee. Lisäksi urheilijanakin sitä voi valita sen jääräpäisen ja kurinalaisen tien – tai sitten vähän joustavamman ja sallivamman tien, jos se itselle paremmin sopii. Urheiluakin voin nimittäin tehdä siten, että yrittää maksimoida oman hyvinvoinnin, eikä vaan painaa menemään sokkona sata lasissa, vaikka se ehkä ”coolimpaa” onkin.
Mutta siis treeniohjelman mukaan treenatessanikin osasin joustaa. Jos minulle oli esimerkiksi kirjattu treenit ma, ke ja pe, niin saatoin tehdä ne esimerkiksi ti, to ja la tai jopa ma, ti ja la, jos muuten koin haasteelliseksi sovittaa treenit muuhun elämääni. Toki yritin pitää minulle laaditusta rytmityksestä kiinni, mutta en väkisin. Tietty rentous sopii omalla kohdallani tavoitteellisuuden rinnalle: Tein kyllä aina tunnollisesti kaikki treenit ja extraakin päälle, mutta minulle sopii se, kun saan tehdä ne itselle sopivimpana ajankohtana. Lisäksi huijaaminen ei ole pois keneltäkään muulta kuin minulta itseltäni, joten miksi haluaisin huijata itseäni? Sellaista en pysty käsittämään.
Viime viikon (vko 12) treenipäiväkirjani
Kirjaan treenini aina jokaista liikettä ja tehtyä toistoa myöten ylös pieneen paperiseen treenivihkooni. En siksi, että haluaisin kytätä tai analysoida treenejäni jotenkin erityisen paljon, vaan siksi, että on hauska pitää kirjaa omasta kehittymisestä ja ennen kaikkea siksi, että sillä tavoin pysyn paremmin kartalla siitä, mitä olen käynnissä olevan treenin aikana jo tehnyt.
Tässä on nyt viime viikon treenini – en kirjaa tähän, mitä toistoja ja millä painoilla tein, vaan ihan vaan ne liikkeet, joita tein sekä juoksulenkeistä arvioidut kestot ja karkeat kilometrimäärät. Tästä näkee vähän, miltä perus treeniviikkoni saattaa näyttää.
MA & TI
Maanantain ja tiistain olin henkisesti aika naatti, sillä edellisviikonloppu sujui aika hektisisesti Päijänteen ympäriajon tiedotushommissa. Olin ajatellut yrittää raahautua salille ma tai ti, mutten sitten jaksanutkaan.
Tiistaina kävin kyllä kevyellä juoksu-/kävelylenkillä Simban kanssa, kesto noin 1,5 h, kilometrejä ehkä noin 8.
Lenkkeilytunnelmia tiistailta:
KE
Poikkeuksellisesti juoksulenkki Simban kanssa jo aamulla klo 9.15-10: muutama kilometri + mäkijuoksutreeni.
Kuntosali noin 1,5 h: syväkyykky, hyvää huomenta, kuminauhajumppa olkapäille, myötäoteleukoja omalla kehonpainolla, lisäpainoleukoja vastaotteella (maximillaan +20 kilolla), leuanvedon variaatioita omalla kehonpainolla (veto ylös – lasku 90 asteen kulmaan – veto takaisin ylös, näitä 3-4 toiston sarjoina), pakarat alataljassa
TO
Kuntosali noin 2 h: kuminauhajumppa olkapäille, myötäoteleukoja omalla kehonpainolla, lisäpainoleukoja myötä- ja vastaotteella (maximillaan +20 kilolla), dippi, syväkyykky, hyvää huomenta, ojentajat kahvakuulalla, penkkipunnerrus käsipainoilla, pystypunnerrus käsipainoilla, lantionnosto tangolla, vipunostot käsipainoilla. Kotona tein vielä voimapyörää renkailla ja kylkilankkunostoja.
PE
Totaalilepo.
LA
Juoksulenkki Simban kanssa, noin 40min/4km.
Kuntosali 40 min: kuminauhajumppa olkapäille, myötäoteleukoja omalla kehonpainolla, isometrinen lisäpainoleuanveto myötä- ja vastaotteella (+10kg, 5 sek pito ylhäällä ja 5 sek pito 90 asteen kulmassa, näitä kaksi toistoa peräkkäin)
SU
Totaalilepo.
Pohdintaa treeneistäni
Koiran kanssa lenkkeily (kävely) kuuluu niin ikään päivittäisiin rutiineihini, mutten laske sitä ”treenaamiseksi”, joten niitä ei ole mainittu tuossa ylläkään.
Kyykyt teen aina tangolla ja suosin muutenkin vapaita painoja, sillä niissä joutuu kontrolloimaan omaa kroppaa. Lempparini ovat tietysti kehonpainoliikkeet, kuten leuanvedot ja dipit. Viime viikolla olen tyytyväinen siihen, että tein aika monipuolisia treenejä etenkin ke ja to eli koko kropan lihakset saivat kyytiä.
En ikinä laske mitään palautumisaikoja, vaan teen sen mukaan, että haluanko vetää kuinka intensiivisen/nopean treenin vai palautua kunnolla vetojen välissä. Leuanvetoja teen monesti sillä lailla, että lepään sarjojen välissä ihan paikallaan istuen. Joskus teen leukoja ja dippejä vuoronperään. Muita liikkeitä teen melkein aina niin, että teen kahta liikettä samaan aikaan vuorotellen, sillä en jaksa kuluttaa aikaani niin paljon paikoillaan istumiseen = sarjojen välissä lepäilyyn. Mutta pääasiassa teen siten, mikä parhaalta tuntuu!
Yleensä en tee viikon jokaista lihasvoimatreeniä kuntosalilla, kuten viime viikolla, mutta Markku oli viime viikon kisamatkalla, joten emme käyneet yhdessä voimistelusalilla treenaamassa. Eniten kyllä tykkään käydä Markun kanssa yhdessä siellä voikkasalilla, ja lisäksi myös kotona on kiva treenata esimerkiksi renkailla tai tehdä muita kehonpainoharjoittelujuttuja. En mitenkään jaksaisi käydä normi punttisalilla joka viikko.
Viime viikolla en poikkeuksellisesti myöskään tehnyt ollenkaan muscle up -treenejä Dream Ringseillä, mutta eipä se haittaa – aloitin sitten tämän viikon treenit tänään kunnon MU-treenillä. Muskeliupissa omalla kohdallani heikoin lenkki on tällä hetkellä se dippivaihe, joten viime viikollakin yritin kuitenkin parantaa dippivoimaani tekemällä ihan puhtaasti dippejä mahdollisimman syvällä liikelaajuudella sekä vahvistamaan rinta- ja ojentajalihaksia.
Markun edellisviikon rengastouhuilut
Kuten jo mainitsinkin, niin Markku oli tosiaan poissa koko viime viikon tai no ma-illasta su-iltaan. Treenailimme siis molemmat yksinään omilla tahoillamme.
Koska Markulla oli kisaviikko, niin hän treenasi poikkeuksellisen kevennetysti. Maanantai oli hänellä matkustuspäivä, ja tiistaina hän kävi tekemässä vähän rengasalastuloja ja herkistelemässä rengassarjaliikkeitä sekä venyttelemässä. Keskiviikkona hänellä oli podiumtreenit eli viralliset kenraaliharkat kisatelineillä. Niissä hän niin ikään vähän hioili rengassarjaansa ja otti tuntumaa kisatelineisiin. Torstaina oli sitten kaudenavauskisa, josta voit lukea enemmän edellisestä postauksestamme.
Perjantaina ja lauantaina Markun treenaaminen oli sidottu siihen, miten he saivat toisen suomalaisvoimistelijan kanssa treeniaikoja siellä Dohassa, missä kisat pidettiin. He pääsivät sitten lauantaina treenailemaan, ja silloin Markku teki kunnon treenin renkailla ja päälle kovan rengasvoiman.
Tällä viikolla Markulla toistuu vähän sama kaava kuin viime viikolla. Maanantaina kävimme yhdessä voimistelusalilla, ja hän teki renkailla alastuloja ja sarjoja ja päälle vähän rengasvoimaherkistelyä. Tältä se herkistely näytti:
Video, jonka Milla Vahtila & Markku Vahtila (@voimavahtila) julkaisi
Huomenna meillä molemmilla on lepo, ja keskiviikkona Markku matkustaa Saksan Cottbusiin ja tekee siellä kevyen kisaherkistelytreenin. Torstaina on sitten edessä rengaskarsinta, ja jos finaalipaikka irtoaa, niin finaali on sitten lauantaina. Jos finaalipaikkaa ei irtoa, niin Markku voi sitten treenata loppuviikon ja alkaa valmistautua ensi viikon SM-kilpailuihin, jotka pidetään 9.-10.4. Tampereella.
Itse hillun loppuviikon sitten taas kuntosalilla vetelemässä leukojani ja heiluttelemassa niitä puntteja tai sitten menen ulos renkaiden kanssa hillumaan – saas nähdä, vetelen sitten fiiliksen (ja säiden) mukaan!
Nyt tiistaina suuntaamme Markun kanssa Jopoilla liikenteeseen ja ulkoilemaan ja käymmepä yhdessä lehtihaastattelussakin, jaiks…
Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille ja hyviä treenejä :)
-Milla & toi mun voimakäppänäni myös
