Olimme eilen retkellä ehkä maailman ihanimmassa aarnimetsässä <3 Takaisin (monen silmissä varmaan vaatimattomalle) mökille ajaessa kuuntelimme radiojuontajien avautumista siitä, miten kallista lomailu on ja että ihmisten puheet esimerkiksi jostain edullisesta syysretkeilystä ovat ihan humpuukkia – että eihän kukaan sellasta harrasta tai ainakaan nauti siitä.Havahduimme (taas kerran) siihen, että ehkä me sitten olemme kovin omituisia, kun a) emme koko ajan valita ja murehdi sitä, ettei meillä ole varaa johonkin, mikä on erikoista, koska olemme hyvin pienituloisia oman tiemme kulkijoita ja b) luonnossa liikkuminen on mitä ihaninta lomailua ja rentoutumista kaikkina vuodenaikoina.
Ja joo, meillä ei ole lapsia, jotka ilmeisesti onvat este tehdä elämässä yhtään mitään, mutta meillä on koira ja PUPU, jotka molemmat ainakin kulkevat hyvin mukanamme, vaikka joku varmaan väittäisikin, että pupun kanssa lomailu ja retkeily nyt ainakin on ihan mahdotonta.
Summa summarum: Tekeminen, elämästä nauttiminen ja lomailu ei ole vain rahasta kiinni, vaan asenteesta ja siitä, millaisista asioista osaa nauttia. Ja valinnoista: jos säästää toisista asioista, voi pienilläkin tuloilla säästää ja satsata sitten joihinkin juttuihin – niihin, jotka puntaroi sellaisiksi, että niistä on eniten iloa itselle.
Kaikkea ei tarvitse saada ja sen tajuaminen ja hyväksyminen on avain – vähemmän voi olla enemmän ja sitä suurinta mahdollista rikkautta!
