On olemassa tämmönen ukko.

Se veistää puoliksi palaneesta hirrestä mökkejä. Se liikuttelee tonnin kokoisia perustuskiviä rautakangella. Se rakentaa kattoa vaikka kahdenkymmenen asteen pakkasessa säkkipimeässä.

Se on tämmönen hirsiveijari.

Vielä vähään aikaan en jaa sitä kenenkään kanssa. Mutta joskus tulevaisuudessa kyllä ehkä.

Ehkä siinä kohtaa, kun meidän aitta on valmis. Tai ehkä vasta sitten, kun talon runko on pystyssä ja katto päällä.

Mutta Hirsiveijari on siis ihan todellinen juttu. Se on meidän uus aputoiminimi. Se tekee mitä vaan, mutta ennen kaikkea kaikkia siistejä rakennushommia, mieluiten vanhojen talojen parissa.

Se veijari on Markku.

Tällä viikolla ollaan otettu tosi rennosti. Nautittu kotona tontilla asumisesta. Saunottu, valvottu ja nukuttu pitkään.

Markku on kuitenkin tehnyt myös aitan kattoa lähes joka päivä, ainakin jonkun verran. Parina päivänä oli jopa yli 20 astetta pakkasta, ja siellä se ukko heilui katolla.

Eilen ja tänään taivaalta satoi jäätävää tihkua, joka kuorrutti kaiken esillä olevan puupinnan jäisen kerroksen alle. Lämpötila on liki nollassa. Kaikki, joka ei ole jäässä, onkin sitten märkää.

Vähän on ikävä niitä kovia pakkaspäiviä. Mutta sää on mikä on.

Se ei estä hommien tekemistä.

Voi olla, että jouluna ei vielä nukutakaan aitassa. Tai sitten nukutaankin. Ei tiedetä vielä, vaan katsotaan, miten hommat etenee sillä lailla mukavasti ja nautiskellen.

Palaillaan taas! Ihanaa, jos seuraat meitä myös Instassa @voimavahtila, YouTubessa ja Facessa.