Toista ihmistä saa rakastaa yli kaiken, mutta siitä huolimatta pitäisi viihtyä myös yksin.
Yksinäisyys voi nimittäin olla ajoittain tosi suloista ja rentouttavaa – ja kaiken kruunuksi samalla oppii kaipaamaan ja arvostamaan toisen seuraa taas entistä enemmän.

Ei siis kannata pelätä heittäytyä välillä irti kaikesta ja olla vain kahdestaan itsensä kanssa. Jos sen osaa tehdä, niin silloin selviää myös niistä hetkistä, kun on pakko olla yksin ja on ikävä…
Kaikista hetkistä voi nimittäin nauttia – jopa yksinäisistä – mutta vain jos viihtyy itsensä kanssa!