Me ei ihan päästy ”jouluksi kotiin”, mut oltiin viettämässä uudenvuodenaattoa kotona: Tehtiin nuotio talomme paikalle kohtaan, missä oli joskus keittiö; keitettiin pannuglögit ja syötiin pipareita; Markku veisteli ja hiillosti piha-aitauksen tolppia, ja illan pimetessä pystytettiin useampi tunti aitaa ja saatiin sitä valmiiksi useampi kymmen metriä. Pian saadaan pihamme aita korjatuksi – tai pikemminkin suurennettua sitä niin, että se kattaa liki puolet tontistamme – ja Sisu ja Hukka voi taas yhdessä kirmata vapaana pihalla samalla kun me pystytetään hirsiaittaamme ja muutetaan sinne asumaan.

Sen kaveriksi laitetaan telttasauna taas pystyyn pihalle, fixataan palju – ja on meillä taas tontilla vesi ja sähkökin, kiitos Loviisan Putki ja Loviisan Sähköpojat!

Uudesta vuodesta tulee mielenkiintoinen, eikä oltais koskaan uskottu, että sen sijaan, että meistä tuli satavuotiaan talon omistajia ja hypättiin elinikäiseen suhteeseen sen kanssa, niin nyt me ollaankin tehty vähän niin kuin aikamatka jonnekin vielä kauemmas pisteeseen, jossa meillä ei vielä edes ole taloa, vaan ”ainoastaan” 100- tai jopa 150-vuotias aitta ja tontti, jolle aletaan sitten rakentamaan meidän tulevaisuutta… ja että mahdollisesti tehdään se tuomalla tontillemme vieläkin vanhempi pala historiaa ja jatkamalla vanhaa hirsitalojen siirtoperinnettä.