Renkaat ovat yksi miesten telinevoimistelun kuudesta telineestä (muut telineet ovat permanto, hevonen, hyppy, nojapuut ja rekki). Renkaat ovat se eniten voimaa vaativa teline, minkä myötä kyseessä on siis todellakin vahvojen miesten laji.

Telinevoimistelussa on mahdollista tehdä kaikkia kuutta telinettä eli 6-ottelua tai erikoistua yhdelle tai useammalle telineelle.

Renkailla yhdistyvät tekniset heilausliikkeet sekä voimaa vaativat staattiset pidot. Pärjätäkseen maailman huipulla tulee rengassarjassa olla 5-6 vaativaa vähintään 2 sekuntia paikoillaan pidettävää voimaosaa. Niistä ristiriipunta on yleensä se helpoin ja esimerkiksi nojavaaka on vaativampi. Itse staattisten pitoasentojen lisäksi oleellista on se, miten voimaosaan mennään eli myös pitoon meno on osa kyseistä voimaliikettä ja sen vaativuutta.

Rengassarjan loput 4-5 liikettä ovat heilausliikkeitä, kuten jättiläisiä ja kaksoisvoltteja renkaiden välissä. Yhteensä rengassarjassa on siis 9 liikettä sekä sarjan päättävä alastulo.

Suhteellisesta voimasta on renkailla hyötyä eli toisin sanoen rengasspesialistin kannattaa olla mahdollisimman pieni ja kevyt, mutta kuitenkin mahdollisimman vahva. Lyhyt pituus sekä vahva yläkroppa suhteessa alavartaloon ovat siten valttia renkailla. Maailman parhaat rengasmiehet ovatkin pituudeltaan noin 155-165 cm.

Tässä pieni esittelyvideo renkaista:

Tässä on vielä vähän lisää faktaa renkaista huippu-urheilulajina:

• Kilpailurengastelineen mitat: renkaiden korkeus maton pinnasta on 260 cm, vaijereiden pituus on noin 280 cm ja kokonaisuudessaan telineen korkeus on 5,8 m.

• Voimistelija saa aloittaa rengassarjansa saatuaan päätuomarilta luvan ja näytettyään tälle sarjan aloitusta merkitsevän käsimerkin. Telineelle noustaan valmentajan avustuksella hypäten ja sarja alkaa paikaltaan roikunnasta. Sarjan tulee alastulon jälkeen päättyä loppuasentoon ja voimistelijan tulee huomioida päätuomari sarjan lopetuksen jälkeen (yleensä pieni kumarrus päätuomarille).

• Voimistelija voi suorittaa niin monta liikettä kuin haluaa, mutta vain 10 vaikeinta liikettä lasketaan mukaan sarjan vaikeuteen. Ylimääräisistä liikkeistä tehdään niissä ilmenevistä virheistä vähennykset, eli ylimääräisiä liikkeitä ei turhaan kannata tehdä.

• Rengassarjan pisteet koostuvat kahdesta osasta: lähtöpisteistä sekä suorituspisteistä. Lähtöpisteet muodostuvat sen perusteella, miten vaikeita liikkeitä voimistelija sarjassaan tekee. Liikkeet on arvotettu kansainvälisen voimisteluliiton (FIG) sääntökirjaan siten, että helpoimmat liikkeet ovat arvoltaan A (0,1 pistettä) ja vaikeimmat H (0,8 pistettä). Parhaiden rengasvoimistelijoiden lähtöpisteet ovat 6-7 pisteen luokkaa. Suorituspisteet ovat sen sijaan lähtökohdaltaan 10, josta tuomarit sitten tekevät vähennyksiä sen perusteella, millaisia virheitä voimistelija tekee suorituksessaan. Kilpailusarjan loppupisteet ovat sitten lähtöpisteet + suorituspisteet.

• Uusissa vuoden 2017 alussa voimaan tulevissa säännöissä renkailla on 4 liikeryhmää, joista kunkin täyttämisestä saa 0,5 pistettä lähtöpisteisiin. Näitä liikeryhmiä ovat: I heilausliikkeet, II heilahdukset pysyvään voimaosaan, III pysyvät voimaosat ja IV alastulo.

• Alastulon tulee olla miesten säännöillä arvoltaan vähintään D-osa (esim. taaksepäin kaksoisvoltti suorin vartaloin kierteellä), jotta voimistelija saisi alastulosta täyden liikeryhmähyvityksen. C-alastulosta hyvitystä saa 0,3 ja sitä helpommasta alastulosta 0 pistettä. Nuorten säännöillä täyteen alastuloliikeryhmähyvitykseen riittää C-osa (esim. eteenpäin suorin voltti kierteellä tai taaksepäin kaksoisvoltti kerien kierteellä).

• Ollakseen maailman parhaimmistoa renkailla, niin ei riitä olla ainoastaan vahva, vaan on myös osattava tehdä puhdas ja vaikea alastulo sarjan päälle.

• Rengassuorituksesta tehdään vähennyksiä (suorituspisteet eli 10-vähennykset) sen mukaan, millaisia virheitä voimistelija tekee.

• Pieniä 0,1 vähennyksen virheitä ovat mm. yläote renkaasta voimaosan pidon aikana, nilkkojen koukistuminen, hartioiden käynti ylempänä kuin lopullinen pito voimaosaan mentäessä, pieni vartalon asennon kallistus vaakatasossa suoritettavassa voimaosassa (nojavaaka & schwalbe), voimaosan pito hartiat hieman renkaiden tasan yläpuolella, pieni askel alastulossa.

• Suurempia 0,3 vähennyksen virheitä ovat mm. alle 2 sekunnin pito voimaosassa, isompi virheasento voimaosan pidossa, polvien koukistuminen, näkyvä voimankäyttö heilausliikkeissä, iso askel tai pomppu alastulossa, liian syvä kyykky alastulossa, jolloin hartiat käyvät lantion tasalla tai alempana.

• Myös renkaiden heiluminen esimerkiksi käsinseisonnan aikana on virhe, josta tuomarit vähentävät. Voimistelijan tuleekin pystyä hallitsemaan renkaat niin hyvin, että kaikki 2 sekunnin pidot sarjan aikana pysyisivät aivan paikallaan. Myöskin voimaosiin siirtymiset, esimerkiksi suoraan heilahduksesta, tulee pystyä pysäyttämään suoraan lopulliseen pitoasentoon. Eli esimerkiksi heilahdus schwalbeen ei saa nousta renkaiden yläpuolelle ja laskeutua pitoon vaan sen tulee pysähtyä suoraan lukittuun asentoon ilman korjausliikkeitä.

• Miesten telinevoimistelun sääntökirjassa eli ”codessa” (Code of Points) on vain kuusi liikettä (3xA & 3xB) renkailla joissa kädet saavat koukistua. Nämä ovat niin helppoja liikkeitä, ettei niitä juuri maailmalla näe tehtävän. Muissa liikkeissä käsien koukistaminen onkin virhe. Kaikki renkailla tehtävät vaativat voimaosat (ristiriipunta, nojavaaka, yläristi, schwalbe, rodrigues) suoritetaan siis täysin suorin käsin. Myöskään yläotetta eli ranteen koukistamista ei näissä pidoissa saisi tapahtua vaan siitä rokotetaan 0,1 virhevähennys.

• Jos haluaa pärjätä maailmalla rengasspesialistina, on treenattava ammattimaisesti ja lähes joka päivä.

• Varsinaisen treenaamisen lisäksi kehonhuolto on erittäin tärkeässä roolissa. Rengasspesialisteilla kovilla ovat etenkin olkapäät, sillä renkaat vaativat yläkropalta paljon voimia, ja kaikkien rengasvoimaliikkeiden voimantuotto on lähtöisin olkapäiden ja lavan seudulta.

• Koska renkailla voimaliikkeissä vastuksena on oman vartalon paino, on suhteellisen voiman merkitys suuri. Eli mahdollisimman pieni (lyhyet vipuvarret) ja mahdollisimman vahva on optimaalinen yhdistelmä renkaille.

• Jos otamme vähän vertailua olympiapainonnoston maailmannennätystilastoista, niin suurin suhteellinen voima on alle 56 kiloisten sarjassa. Voimanoston SE-tilastoa tarkastellen taas alle 66kg ja alle 74kg sarjoissa löytyy parhaat tulokset suhteessa oman kehon painoon niin kyykyssä, penkkipunnerruksessa kuin maastanostossakin. Niinikään lisäpainoleuanvedon SE-tilastosta alle 70kg sarjasta löytyy selkeästi paras tulos suhteessa omaan massaan. Eli toisin sanoen pienissä miehissä on kokoonsa nähden suhteutettuna eniten voimaa.

• FIG:n eli kansainvälisen voimisteluliiton (Federation Internationale Gymnastique) urheilijaprofiileja tutkimalla voi saada selville, että maailman parhaat rengasvoimistelijat ovat  156-170cm ”pitkiä” sekä painavat 55-75kg. Rion kärkitrion lukemat ovat 164cm/62kg, 156cm/64kg ja 161cm/61kg.

– Markku –