Mistä tietää, että on lomaillut tarpeeksi?
Itse tiedän sen siitä, että esimerkiksi alan kaivata ihan tavallisia kotoisia asioita. Kuten seuraavia:
- arkisia koti-iltoja
- omaa pehmoista sänkyä, jossa selkä ei tule kipeäksi yön aikana, kuten teltassa nukkuessa
- omaa vessaa kaikkien ällöttävien julkisten vessojen jälkeen
- Simbaa ja Pumbaa
- Suomesta saatavia herkkuja, kuten suklaata, leipäjuustoa ja jäätelöä
- jääkaappikylmää (=jääkylmää!) maitoa suoraan tölkistä juotuna
- pahan pikakahvin sijasta hyvää aamukahvia Baileys-kermaliköörillä terästettynä
- kylmää skumppaa juuri silloin kun haluan
- saunaa – etenkin mökkimme aitokiuasta
- leuanvetoa
- lenkkeilyä tutuilla lenkkipoluilla ja porrasjuoksua vakkariportaissani
Näitä kaipauksiakin tärkeämpi merkki siitä, että loma on purrut, on kuitenkin se, että ideat alkavat taas virrata ja mieli syyhyää päästä toteuttamaan niitä!
Luovuushan on nimittäin asia, joka vaatii kiireettömyyttä. Vaikka itse pyrin aina elämään stressittömästi ja nauttimaan joka hetkestä, niin silti välillä on ihanaa pitää ihan totaalinollautuminen ja irtautua kaikesta arkisesta.
Kunnon irtautumisen jälkeen sitä osaa nimittäin taas entistä enemmän kaivata ja arvostaa sitä ihanaa arkea ja tietää, että on valinnut suuntansa oikein. Lisäksi jokapäiväisiä kivoja ja tärkeitä pieniä asioita ei osaa kaivata ennen kuin on niistä erossa jonkun aikaa.
Ja juuri se onkin matkustelun yksi parhaita asioista. Paitsi että pääsee seikkailemaan, keräilemään uusia kokemuksia ja muistoja sekä avartamaan omiä näkemyksiä, niin sitä pääsee myös kehittämään itselleen koti-ikävää.
Eilen, kun vietimme viimeistä kokonaista lomapäiväämme ihastuttavassa Doverin linnassa, niin jossain vaiheessa iltapäivää minuun iski totaalinen stoppi: en jaksanut enää katsoakaan koko mahtavaa linnaa, ja jopa valokuvien ottaminen alkoi tuntua pakkopullalta. Illlalla teltassa vaan makoilimme naatteina jaksamatta tehdä juuri mitään, totaalisen ”väsyneinä” lomailemiseen.
Äläkä nyt käsitä väärin, meillä on nimittäin ollut mitä ihanin loma ja irtiotto kaikesta! Mutta kaikkeen ihanaankin tulee joskus ähky (paitsi suklaaseen), ja kaikista tämänkertaisistakin sokerisista lomakokemuksista huolimatta nyt on ihanaa istua Heathrown kentällä ja tietää, että tänä iltana – tai no joskus aamuyöstä – saa painaa pään omaan tuttuun tyynyyn.
Matkakertomuksia Brittien reissustamme on luvassa myöhemmin, nyt rentouttavaa keskiviikkoa itse kullekin :)
