Viime kesänä me ostettiin unelmiemme hirsitalo, vuonna 1917 rakennettu kartanon työläistalo Loviisasta.Sitten yhtenä marraskuisena yönä se paloi traagisesti savuna ilmaan, ja hetken tuntui, että niin paloi myös meidän rohkeus ja unelmat.

Mutta ei ne palaneet.

Heti joulukuussa me siirrettiin tontillemme 1800-luvun luhtiaitta, jota ollaan pystytetty kahdestaan ja johon muutetaan asustamaan. Nyt tässä kohtaa nähdään, että aitan rakentaminen on ollut meille tärkeä keino selviytyä tulipalosta. Hirsi hirreltä ollaan samalla kasattu itseämme, unelmiamme ja rohkeuttamme.Sen ansiosta muutama viikko sitten uskallettiin tehdä vielä viime kevään talonostopäätöstä tuhannesti isompi päätös: Ostettiin melkein 200 vuotta vanha hirsitalo Keski-Suomesta ja me aiotaan siirtää se palaneen talomme paikalle Loviisaan!!!

Vakuutus ei korvaa meille tätä talonsiirtoa, vaan saatiin tietty rahasumma palaneesta talostamme. Se raha ei riitä siihen, että me siirrätettäisiin tuo talo siihen, vaan meidän on tehtävä ja rakennettava kaikki mahdollinen itse – ja silti rahat ei luultavasti riitä.Mutta me aiotaan silti lähteä tähän seikkailuun täydellä sydämellä ja nauttia matkasta. Koska matkan teko ja siitä täysillä nauttiminen on meidän mielestä avain onneen. Ja se, että kävi mitä kävi, niin tekee parhaansa niistä lähtökohdista, mitä itsellä on

Tervetuloa seuraamaan meidän matkaa! Me jatketaan mm. vlogien tekemistä tästä projektistamme – ja ollaan muuten tästä vuodesta alkaen mukana Loviisan Wanhat Talot -tapahtumassa talokohteena, ensin aitan kanssa ja pala palalta siirtyvän talon kanssa! Eli tervetuloa kylään sitten elokuussa 😊

Lisäksi aloitetaan vlogiyhteistyö Loviisan kaupungin kanssa ja ollaan superonnellisia tästä! Eka yhteistyövlogi luvassa huomenna

Iso kiitos kaikille, jotka on myötäeläneet meidän mukana ja esimerkiksi auttaneet meitä ”uuden” talon etsinnässä. Saatiin ihan uskomaton määrä viestejä ja vihjeitä, ja muutaman kuukauden etsinnän jälkeen juuri se oikea sitten löytyikin.

Ps. Niin ja Kuukkeli (meidän hippipaku) kulkee yhä mukana, heinäkuussa laumaan liittyi myös Hukka-husky Sisu-huskyn & Pumba-kanin kaveriksi (ja kulisseissa piilottelevan Hilla-gekon), ja viime viikolla mukaan liittyi myös raksapaku nimeltä Tipu!

Me ostettiin unelmiemme talo! Miten isolta päätökseltä se silloin kesäkuussa tuntuikaan, ja miten vähän me vielä aavistettiinkaan…

Ehdittiin asua unelmakodissamme reilu kolme kuukautta kunnon onnen kuplassa.

Sitten meidän kupla särkyi, ja hetkeksi kaikki paloi savuna ilmaan yhdessä yössä.

Hyvästi koti 💔

Alettiin kasata itseämme ja unelmiamme pala palalta, hirsi hirreltä…

Siirrettiin luhtiaitta Tuurista Loviisaan (kiitos mestaritimpuri Mikko Mäntymäki ja arkkitehti Hanna Elo sekä Oskari Orenius ja Maaria Mäntysaari & Loviisan Rakennusvalvonta).

Meidän tontti: Talo oli tuossa kivijalan vieressä, aitta nousee tuonne oikealle 🏡

Aitta nousee kuin tanssi! Tanssien alkoi meidänkin yhteinen taival 14 vuotta sitten lukion Wanhojen tansseista – ja reilun vuoden päästä me toivon mukaan tanssahdellaan ”uuden” Loviisaan siirretyn vanhan talomme isossa savutuvassa 💃 🕺

Tammikuussa se löydettiin, ja heti pihaan ajaessa oli sama fiilis kuin sillon, kun vuosi sitten ekaa kertaa ajettiin nyt edesmenneen talomme pihaan: ”Voi ei, tässäkö tää nyt on…” <3

Me tehtiin se ja ostettiin tää talo ja ollaan nyt todistetusti hulluja!!!