Kävin viime tiistaina noukkimassa tätini luona hänen vaatikaapistaan pois joutavia vaatteita. Viimeisin tarjolla oleva vaatekappale oli musta aika rajun näköinen, miehekäs ja runsain olkatoppauksin varustettu nahkatakki. Ensi reaktioni oli, että ”haha, ei”, mutta kun vedin takin päälleni, niin olinkin ihan myyty. Se on jo niin kreisi, että se on tosi siisti, ja tajusin, että kun yhdistän sen johonkin tosi söpöön ja tyttömäiseen – ja punaiseen, mieleeni tuli heti punainen – niin se tulee olemaan tosi magee. Ja niinhän se onkin, katsokaa vaikka!

Tuo punainen mekko on joskus ehkä viisi vuotta sitten Jenkeistä tilaamani, enkä ollut käyttänyt sitä moneen vuoteen. Kun viime viikolla kokeilin sitä päälleni, ei ollut toivoakaan saada sitä selästä kiinni. Täältä voit katsoa, kun yritämme Markun kanssa kiskoa sitä kiinni, ja tuon episodin innoittamana kirjoitin tämän postauksen: VAROITUS! Treenaamisen sivuvaikutukset

Kuten tuossa aiemmassa blogissa kuitenkin selviää, niin ongelmaan oli ratkaisu, jonka seurauksena tuo punainen pilkkumekko on nyt avoselkäinen, ja täytyy sanoa, että siitä tuli tosi upea. Olen haaveillut tuollaisista avoselkäisistä mekoista ja nyt samalla sain sellaisen! Pääseepähän leuanvedosta levinnyt selkäkin näkyville :)

Lisäksi tämä mekko pysyi modauksesta huolimatta tosi hyvin istuvana ja selättömänäkin se on niin jämpti, ettei sen kanssa edes tarvitse rintsikoita, mikä on ihan parasta! Tai eihän tietenkään minkään vaatteen kanssa ole pakko niitä käyttää, mutta omalla kohdallani ratkaisevaa on se, tunnenko oloni asussa mukavaksi ja viehättäväksi ilman rintaliivejä vai en. Tässä mekossa viihdyn nyt tosi hyvin ilman, joten thats it.

Huomatkaa myös sukkahousut!

Ihanaa vappumaanantaita, ja terkkuja edelleen Pariisista (tämä postaus on ajastettu, tein sen jo viime viikolla – kerrankin olin siis ajallaan mekkomaanantain kanssa tai pikemminkin etuajassa, uskomatonta!) <3

Ps. Edellisessä mekkomaanantai-postauksessa oli vähän kesäisempää maalaistunnelmaa ja toisenlainen punainen mekko: 80’s summer chic