Tässä juuri taas löysin itseni miettimästä, että miten oikein olen kestänyt kaikki nämä vuodet ja olen valmis kestämään vaikka lopun ikääni tätä ei-ehkä-mihinkään johtavaa urheilijamieheni uraa. Matkan varrelle mahtuu nimittäin myös ei niin hohdokkaita juttuja, ja on paljon asioita, joiden toivoisin muuttuvan, eikä kaikki aina mene läheskään tasapuolisesti kaikkia kohtaan.

Mutta tässä vuosien varrella me ollaan Markun kanssa kehitetty tähän ympärille kaikenlaista kreisiä, eikä oteta enää kaikkia asioita liian vakavasti, vaan ollaan opittu nauttimaan asioista juuri tässä ja nyt – ja nauttimaan tästä matkasta, mikä on oikeasti tärkeintä, oli kyse sitten urheilusta tai mistä tahansa muusta asiasta tässä elämässä.

Joten tämä kuva kiteyttäkööt nyt tän kaiken onnellisen hulluuden <3

Nauttikaa tekin matkasta – silloin ei ole niin väliä, johtaako se edes mihinkään sen fiksumpaan, vaan tärkein on jo saavutettu!