Suomessa julkisella paikalla ihmisiä saa kuvata. Nykypäivänä, kun liki jokaisella on ainakin jonkinlainen kamera, on myös aika mahdotonta välttää kuvatuksi – tai julkaistuksi – joutumista.

Itseäni ja varmaankaan monia muita asia ei haittaa, sillä laittaahan todella moni itsestään muutenkin esimerkiksi nettiin paljon kuvia. Etenkin, jos jonkun ammattikuvaajan ottama kuva itsestä päätyy jonnekin näytille, niin moni saattaa olla jopa otettu asiasta. Ainakin itse olen.

Kuitenkin: on myös esimerkiksi ujoja ihmisiä tai mielensäpahoittajia, jotka saattavat sellaisesta pahastua.

Miten siis toimia valokuvaajana, kun kuitenkin haluan saada upeita otoksiani laitetuksi näytille, sillä ne ovat ainoa todisteeni siitä, että osaan ottaa hienoja kuvia?

Jos julkaisee kuvia ihmisistä, on toki ystävällistä kysyä, onko se niissä esiintyville ihmisille ok. Oman naamansa saattaa kuitenkin bongata lehdestä tai medioista ilman, että kukaan on kysynyt asiasta yhtikäs mitään, etenkin mikäli omat kasvot eivät kuitenkaan ole kuvassa keskeisessä roolissa.

Ja edelleen: julkisella paikalla tosiaan on sallittua kuvata. Journalistit kuitenkin noudattavat valokuvauksessa journalistien etiikkaa ja sääntöjä ja lisäksi muutenkin julkisilla paikoilla otettujen kuvien julkaisemisessa on syytä noudattaa hyvää makua, hienotunteisuutta ja harkintaa.

Tämä ja seuraavat kolme kuvaa on otettu Sonyn A6300 -järjestelmäkameralla, joka on minulla testikäytössä Rajala Ambassador -kisan merkeissä. Ihan tajuttoman nopea kamera – loistava ulkourheilun kuvaamiseen!

Entäs sitten vaikkapa erilaisissa tapahtumissa kuvaaminen? Jos tapahtumanjärjestäjä on ilmoittanut, että tapahtumassa valokuvataan, niin sillon tapahtumaan osallistuvien tulee olla tietoisia, että he saattavat päätyä kuviin. Jos ei kuitenkaan halua tulla kuvatuksi, on osattava itse mennä asiasta ilmoittamaan kuvaajalle, sillä valokuvaajan on usein aivan mahdotonta ruveta kaikilta asiaa kyselemään ja varmistelemaan.

Sama pätee vaikkapa erilaisissa tapahtumissa esiintyviin tahoihin tai esimerkiksi urheilukilpailuissa kilpaileviin urheilijoihin. Kun ilmoittautuu esiintyjäksi tai kilpailijaksi, samalla hyväksyy sen, että suostuu valokuvattavaksi. Toki tapahtuman- tai kilpailunjärjestäjä voi rajoittaa valokuvaamista. Esimerkiksi olympialaisissa kuka tahansa saa kyllä ottaa valokuvia, mutta ainoastaan viralliset medioiden valokuvaajat saavat myydä kuvia medioille/vain heidän kuviaan saa käyttää lehdistössä.

Kuitenkin: markkinointi- ja mainoskäyttöön tulevat kuvat ovat aina eri asia, ja mainoksissa ei saa käyttää tunnistettavasti kenenkään kuvaa ilman kuvattavan lupaa.

Entäpä sitten valokuvausportfoliot tai vaikkapa blogit?

Tässä on pari hyvää linkkiä, joiden takaa löytyy tietoa aiheesta:
Kuvaajan etiikka
Ketä ja missä saa kuvata?

Nämä kuvat ovat Etelä-Korean Universiadeista eli opiskelijoiden olympialaisista kesältä 2015.

Itse en missään nimessä tarkoita koskaan mitään pahaa, kun julkaisen kuvia ihmisistä. Pyrin aina ottamaan vain ja ainoastaan upeita kuvia, joissa ihmiset näyttävät kaikin puolin edustavilta. Minulle on hieno asia, jos onnistun nappaamaan hyvän kuvan ja olen onnellinen, kun voin laittaa sen näytiksi portfoliooni, nettisivuilleni tai blogiini.

Kuitenkin haluan kunnioittaa jokaisen toiveita ja jos joku joskus ei tykkäisi, että hän näkyy jossain julkaisemassani kuvassa, niin toki ottaisin kyseisen kuvan pois näytiltä.

Silti itsestäni tuntuisi todella pahalta, jos joku toteaisi, etten saa käyttää kuvaa, jossa hän näkyy. Saattaisin sortua ajattelemaan, että hän pitää kuviani niin huonoina, ettei siksi halua esiintyä niissä itse.

Tosiasiassahan kyse voi olla monesta muustakin. Kenties henkilön itsetunto ei ole niin vankalla pohjalla, että hän haluaisi itsestään kuvia näytille. Se on toisaalta hassua, sillä esiintyväthän ihmiset muutenkin julkisesti ympäriinsä, ja antavat vaikkapa kavereidensa laittaa huonolaatuisia kännykkäkamerakuvia someen. Miksei sitten olisi ok, että ammattikuvaaja laittaa hienon, tyylikkään ja viimeistellyn kuvan näytille?

Kuten monessa asiassa, niin tässäkin ymmärrys, hyväntahtoisuus ja toisten kunnioittaminen ovat parhaita lähtökohtia. Mielensäpahoittaminen on paha piru, joka vainoaa varmasti jossain määrin meitä kaikkia, mutta onneksi sitä vastaan pystyy myös taistelemaan, jos haluaa. Ja miksemme kaikki haluaisi, koska hyväntahtoisuus, myötätunto ja hienovaraisuus johtavat niin paljon parempaan mieleen ja lopputulokseen, molemminpuolin.

Gymnaestrada, Helsinki 2015

Minulle valokuvat ovat tapa ilmaista elämää: sen tapahtumia, vaiheita, tunteita ja koko elämän skaalaa. Valokuvat ovat väline ja lahja, jonka avulla levittää niin tietoa kuin tunteitakin. Valokuvien kautta voimme jakaa asioita, koskettaa toinen toisiamme ja oppia ymmärtämään elämää ja toisiamme entistä paremmin.

Toisilla on taito ikuistaa näistä asioita kuvallisesti, mutta kuvia ei synny pelkästään valokuvaajien ansioista.

Valokuvaajiakin tärkeämpi olet sinä, jota me kuvaajat kuvaamme – sinä olet nimittäin kuvan sisältö ja sielu <3

Sun Lahti & joukkuevoimistelun MM 2013

Ps. Lue myös edellinen blogijuttuni: Hulluna hääkuvaukseen & muutama vinkki hääparille

Pps. Vielä ehdit ensi perjantaihin asti käydä osoitteessa www.ambassador.fi osallistumassa viimeisimmän Ambassador-osakilpailun kuvaäänestykseen, jossa minunkin kuvakollaasini on ehdolla. Äänensä antaneiden kesken arvotaan 400 euron Sonyn lahjakortti, joten kannattaa käydä klikkailemassa :)

Ppps. Etsitkö valokuvaajaa ikuistamaan sinut, läheisesi, hääsi, jonkun tapahtuman, yrityksesi tms.? Tutustu minun, Millan valokuvausportfolioon ja kuvauspalveluihin osoitteessa www.voimafoto.fi

Ja tiesitkö, että järjestämme mieheni Markun kanssa liikuntakursseja, kuten rengasvoima- ja kehonpainoharjoittelukursseja – kurkkaa lisätietoa ja ilmoittaudu mukaan täällä. Tarjoamme myös kursseja ryhmille ja yrityksille (tiedustelut: milla(at)voimavahtila.fi)

Voimaputiikistamme voit ostaa mm. puisia suomalaisia voimistelurenkaita sekä Dream Ringsejä. Treenivinkkisivultamme taas voit poimia vinkkejä ja inspiraatiota liikkumiseen!