NYT on viimein aika näyttää, miten meidän talo muutti marraskuussa Keuruulta Loviisaan tukkirekkojen kyydissä. Luvassa on useamman vlogin sarja, koska talon muutto ei mitenkään kaikkine käänteineen ja fiiliksineen mahtunut yhteen vlogiin tai pikemminkin ei haluta edes yrittää mahduttaa, koska halutaan säilyttää vlogilla koko sen viikon sisältö ja kaikki hyvät ja väsyneetkin hetket ja fiilikset.
Ne muutamat talonmuuttopäivät oli meidän viime vuoden suuri kohokohta – ja samaan aikaan tosi raskaita päiviä, eikä olla koskaan oltu niin väsyneitä kuin silloin. Tai itse asiassa näitä editoidessa tuntui, että yhä väsyttää sen jäljiltä.
Ekassa osassa rekat saapuu talollemme, ja sitä aletaan purkaa katosta alaspäin. Kuinka purku lähtee liikkeelle ja mitkä oli meidän fiilikset, kun viimein koitti se pitkään odotettu päivä, että talon oli aika lähteä kotimatkalle?
Mehän siis päädyimme siirtämään hirsitaloa, koska oma ensiasuntomme ja unelmatalomme #1 tuhoutui tulipalossa marraskuussa 2020. Tasan vuotta myöhemmin tapahtui tämä siirto.
Näillä talonsiirtovlogeilla näytämme rehellisesti, millainen talonsiirtoviikkomme oli kaikkine käänteineen ja tunneskaaloineen – ja niitähän riittää! Etenkin kakkososassa on luvassa aikamoista draamaa… Takana on elämämme raskain vuosi ja pikkuhiljaa kertynyt väsymys, joka syksyn aikana huipentui etenkin siirtoa edeltäneinä viitenä viikkona, jolloin purimme talon loppuun ja valmistelimme sen siirtoa varten sekä teimme tontillemme Loviisaan kivijalan ”valmiiksi” sellaiseen kuntoon, että sen päälle pystyisi pystyttämään talon.
Aivan alun perin ajatuksemme oli, että tukkirekat ainoastaan siirtäisivät talon hirret ja kaiken siirrettävän puutavaran tontillemme, ja me sitten pystyttäisimme talon kaksistaan nosturilla. Asioita selviteltyämme ja kustannuksia laskeskeltuamme – meillä kun on tosi rajallinen budjetti – tulimme siihen tulokseen, että ei välttämättä tulisi sen kalliimmaksi, että tukkirekat saman tien myös pystyttäisivät kehikon. Kun vielä löysimme todella hyvät ja taloja ennenkin siirtäneet tukkirekkakuskit ja lisäksi puntaroimme myös oman jaksamisemme ja otimme huomioon muut ajankäyttöaspektit, päätimme yrittää rekkojen kanssa kasaamista. Jos kaikki menisi nappiin, tukkirekkojen avustuksella olisi nimittäin mahdollista purkaa kyytiin, siirtää ja pystyttää koko hirsikehikko jopa viidessä päivässä, kun taas nosturilla meillä menisi pystyttämiseen useita viikkoja ellei toista kuukautta.
Tukkirekoilla oli varattuna meille aikaa viikko, ja jokainen työtunti maksoi meille talonsiirtoviikolla useita satoja euroja, joten oli selvää ja tähdellistä, että suunnitelmamme toteutuisi ja olisi kannattava vain, jos kaikki menee nappiin. Talonsiirrossa on kuitenkin aina muuttuvia tekijöitä ja asioita, jotka selviävät vasta tekovaiheessa, ja lisäksi tiesimme, ettei meillä ollut otollisin mahdollinen vuodenaika siirron toteuttamiseen. Vaakakupissa oli kaiken edellä mainitun lisäksi kuitenkin myös meidän psyyke ja jaksaminen sen suhteen, että meille oli äärimmäisen tärkeää saada talo siirrettyä ennen talvea, ja tuo marraskuun alku oli ihan viimeisiä hetkiä, kun rekat pystyivät vielä ennen talvea tekemään siirron.
Me olimme koko vuoden jaksaneet tsempata sillä ajatuksella, että talo siirtyy ja saadaan pystyyn vielä sinä vuonna, ja tuntui henkisesti mahdottomalta ajatukselta, että ihan koko projekti lykkääntyisikin pitkälle seuraavaan kevääseen. Raskaimpina hetkinä jaksoimme ihan vaan sillä voimalla että ajattelimme, että tulipalomme vuosipäivänä 7.11. ”uuden” vanhan talomme kehikko olisi pystyssä siinä palaneen talomme paikalla, ja sitten saisimme viimein rauhan ja voisimme levätä kunnolla.
Miten siirrossa sitten kävikään? Jos olet seurannut meitä muutenkin somessa, niin ehkä tiedätkin, mutta nyt näytetään vlogeillakin eli tervetuloa seuraamaan tätä meidän mieletöntä viikkoa. Huomiona, että vaikka näytämme, miten siirto tapahtui, niin nämä videot ovat ennen kaikkea meidän päiväkirja siirrosta, eivät siis ohjevideoita hirsitalon siirtämiseen.
Me teemme talonsiirtoprojektissa kaiken mahdollisen itse – siis oikeasti KAIKEN mahdollisen. Purimme ihan koko talon kahdestaan paljaalle hirrelle ennen siirtoa (kolmena päivänä meillä oli apuvoimia), merkkasimme kehikon ja järjestimme siirron. Lisäksi olemme etsineet, suunnitelleet ja organisoineet muutenkin kaiken itse ja rakentaneet tontillemme uuden kivijalan kahdestaan palaneen talomme kivijalasta.
Matkan varrella olemme toki saaneet myös kultaakin kalliimpia neuvoja, vinkkejä ja apua. Iso kiitos muun muassa vastaavalle mestarillemme Pöppöselle sekä tällä videolla esiintyvälle ”hirsipoliisi” Antti Rauhalalle, joka kävi parina päivänä auttamassa meitä talon purkamisessa ja joka auttoi meitä talonsiirtoviikolla ja on entinen poliisi, joka heittäytyi yrittäjäksi hirsirakennushommiin. Lisäksi kiitos Kuljetus Haavisto Oy sekä mainiot tukkirekkakuskimme, jotka purkivat talon kyytiinsä ja kuljettivat Loviisaan.
Kiitos myös Loviisan kaupunki, joka jatkaa pääyhteistyökumppaninamme myös tänä vuonna ja toimii siten suurena tukena toiminnallemme ja unelmamme uudelleenrakentamiselle!